Minne minun kannattaa kiinnittää ääniabsorbentteja?

Heti kun huoneessa syntyy akustiikkaan liittyviä ongelmia, oli sitten kyseessä epämiellyttävä kaiunta tai melu, ovat ääniabsorbentit tehokkain väline huoneakustiikan parantamisessa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun sopivat aixFOAM-ääniabsorbentit on saatu valittua (materiaali, paksuus, väri, jne.), herää kysymys, minne nämä akustiikkaelementit tulisi nyt sijoittaa, jotta vaikutus olisi parhain mahdollinen.

Kuten niin usein akustiikan alueella, ei tähänkään voida antaa mitään vakiovastausta, joka sopisi jokaiseen tilanteeseen. Kuitenkin pyrimme tässä osassa selvittämään sinulle, mihin sinun tulee kiinnittää huomio. Esittelemme myös muutamia sopivia menetelmiä, jotka auttavat sinua sijoittamaan ääntä absorboivat levyt mahdollisimman tehokkaasti.

1. Mikä akustinen ongelma on kyseessä ja mitä halutaan parantaa?

Ensin sinun tulee kysyä itseltäsi, mihin kyseistä tilaa halutaan käyttää ja missä akustinen ongelma on. Miksi tällä on ratkaiseva merkitys ääniabsorbenttien sijoittelussa, se selviää parhaiten esimerkin avulla. Vertaa, mitä vaatimuksia akustiikalle on asetettu toimistossa ja toisaalta kotiteatterissa.

1.1 Melun välttäminen – esimerkkinä toimisto

Toimistossa kyse on tavallisesti melun vähentämisestä yksittäisissä työpisteissä. Erillisiä alueita halutaan siis enemmän tai vähemmän äänieristää ja syntyviä ääniä absorboida mahdollisimman hyvin. Tätä varten täytyy torjua suoraa ääntä sekä myös seinistä ja kattopinnoista epäsuoraan heijastuvaa ääntä.

1.2 Soinnin parantaminen – esimerkkinä kotiteatteri

Kotiteatterissa kyse on vain määrätyn osan vaimentamisesta äänessä. Suora ääni, eli se ääni, joka tulee kaiuttimista suoraan kuulijan korviin, on tietenkin toivottavaa. Mutta sitä vastoin ääni, joka heijastuu ensin seinäpinnoista ja tulee vasta viiveellä kuulijan korviin, halutaan pitää mahdollisimman pienenä. Tämä epäsuora ääni, myös heijastukseksi nimitetty, aiheuttaa useimmiten korkea- ja keskitaajuusalueella häiriöitä. Se kuuluu esimerkiksi sipinänä, mihin huomio kiintyy epämiellyttävästi ennen kaikkea elokuvan vuoropuhelujen kohdalla.

Äänenvaimennuksessa tulisikin keskittyä erityisesti ensiheijastuksiin, eli niihin kohtiin, joissa ääni osuu ensin seinään. Niissä äänellä on suurin energia.

2. Melun eristys – suoran äänen estäminen ääniabsorbenteilla

Pysymme nyt toimistotilan esimerkissämme ja näytämme sinulle, mihin sinun tulee kiinnittää huomio, jotta suora ääni saadaan vaimennettua tehokkaimmin.

Tässä kuvassa näet toimiston pohjapiirustuksen. Siinä on neljä työpistettä, joista kaksi on aina vastakkain. Punaiset nuolet esittävät suoraa ääntä. Se tulee esimerkiksi toisista työpisteistä tai toimistolaitteista.

Suoran äänen leviämisen estämiseksi, ääniabsorbentit tulee asettaa näköyhteydessä olevaksi esteeksi melunlähteen ja kuulijan välille. Esimerkkitoimistossamme tämä voisi näyttää seuraavanlaiselta:

Työpöytiä akustisesti erottavat väliseinät (1), jotka sijoitetaan työntekijöiden puhesuuntaan, ovat sopiva väline häiritsevän äänen vaimennuksessa. Tällöin on tärkeää, että väliseinät ovat mahdollisimman korkeita, jotta suora ääni ei pääse yksinkertaisesti ääntä eristävän levyn ylitse toisella puolella olevan korviin. Tarkastamiseen riittää yksinkertainen testi: Jos vastakkain istuvat voivat vielä nähdä toisensa, silloin väliseinä on liian matala.

Molempien pöytäparien suojaamiseen toisiltaan voidaan käyttää myös akustiikkaväliseiniä, tilan jakavia purjeita, jotka riippuvat katosta tai – kuten esimerkissämme – akustiikkapylvästä (2). Tässäkin pätee: Jos vastakkain istuvat voivat nähdä toisensa, silloin myös ääni pääsee suoraa tietä toisen luokse.

Äänieristys toimistossa ja puhelinkeskuksessa
Vähemmän melua ja stressiä toimistossa

aixFOAM-akustiikkaelementit parempaan akustiikkaan ja toimiston ja puhelinpalvelutilan melun vaimennukseen

Täältä löydät nimenomaan toimistoon ja puhelinpalvelutiloihin sopivan ääneneristyksen! Pöytiä erottavat väliseinät, akustiikkapylväät, akustiikkapurjeet, tilan jakavat purjeet tai akustiikkaväliseinät – kaikki aixFOAM-ääniabsorbentit parantavat huoneakustiikkaa työpaikalla ja lisäävät siten keskittymiskykyä ja tuottavuutta.
Tuotteet

Ääntä vaimentavat levyt kannattaa melun eristämiseksi asettaa myös ehdottomasti mahdollisimman lähelle melunlähdettä. Silloin ääni ei pääse enää leviämään tasaisesti joka suuntaan. Mitä lähemmäksi äänenlähdettä absorbentti sijoitetaan, sitä tehokkaammin melun leviäminen saadaan estettyä. Esimerkiksi toimistotiloissa kannattaa kiinnittää ilmassa leijuvia akustiikkaelementtejä ripustusjärjestelmillä yksittäisten työpisteiden yläpuolelle.

3. Äänen heijastumien määritys ja vaimennus

Kuten jo alussa mainittiin, huoneakustiikkaan tai melutasoon ei vaikuta pelkästään suora ääni, vaan myös kovista pinnoista heijustava ääni (seinät, katot, kalusteet, jne.).

Jokaisessa heijastumisessa ääniaallot menettävät energiaansa. Siten ne ääniaallot tulee eristää, jotka tulevat kuulijan korviin vain muutaman heijastumisen jälkeen. Akustisissa toimenpiteissä on huomioitava erityisesti ne ääniaallot, jotka tulevat kuulijan korvaan vain yhden seinästä tai katosta tapahtuneen heijastuman jälkeen. Tätä ääntä nimitetään ensiheijastukseksi.

Jotta ensiheijastukset voidaan vaimentaa tehokkaasti, on seinästä tai katosta tiedettävä ne kohdat, joista ääni heijastuu. Ääniabsorbentit sijoitetaan sitten niihin kohtiin.

Mutta miten sitten nämä heijastumiskohdat parhaiten löytää? Seuraavassa näytämme sinulle muutamia menetelmiä, joilla itse löydät yksinkertaisin keinoin sopivan paikan hankkimillesi aixFOAM-ääniabsorbenteille. Mikä niistä miellyttää eniten, se jää sinun päätettäväksesi.

4. Heijastumiskohtien löytäminen peilimenetelmällä

Peilimenetelmä noudattaa aivan yksinkertaista fysiikan periaatetta, jonka varmasti muistat vielä kouluajoilta. Aivan samoin kuin valonsäteet myös ääniaallot heijastuvat samassa kulmassa, jossa ne osuvat johonkin pintaan. Tulokulma on siis sama kuin heijastumiskulma.

Jotta pystyisimme mahdollisimman havainnollisesti selittämään sinulle tämän menetelmän, jota käytetään ensiheijastuman kohdan löytämiseen, käytämme siihen jälleen esimerkkitoimistoa.

Kuten jo nimestä ”peilimenetelmä” saattaa aavistaa, seinässä ja katossa olevien heijastumiskohtien määritykseen tarvitaan vain pieni peili sekä yksi tai kaksi avustajaa.

Toimi seuraavalla tavalla: Pyydä molempia avustajiasi istuutumaan pöydän ääreen toisiaan vastapäätä. Pidä nyt peiliä taustapuolestaan seinää tai kattoa vasten ja liikuta sitä sitten hitaasti niitä pitkin. Heti kun kumpikin avustajista, jotka ovat tarkkaavaisesti seuranneet peiliä, pystyy näkemään toisensa, on ensiheijastuksen piste löytynyt ja siten tärkeä paikka äänenvaimennuslevyjen kiinnitystä varten.

Levyjen tulee ihannetapauksessa olla siten järjestettyinä, että pääheijastumiskohdat ovat suunnilleen levyjen keskikohdassa. Korkeuden lähtökohtana absorbentti tulee sijoittaa myös keskikohtaan korvien korkeudelle.

Peilimenetelmä on hyvin yksinkertainen, mutta samalla tehokas ja tarkka menetelmä äänen heijastumiskohtien kokeelliseen määrittämiseen. Voit käyttää sitä sekä seinään että myös kattoon ja samalla tavoin jokaiseen huoneeseen.

Jos haluat selvittää esimerkiksi kotiteatterisi kaiuttimien heijastumiskohdat, voit toimia siinä samalla periaatteella. Istuudu kuuntelupaikkaasi, eli vaikka sohvalle, ja pyydä toista henkilöä liikuttamaan peiliä seinää vasten. Heti kun voit nähdä kaiuttimiesi etupuolen peilissä, olet löytänyt ensiheijastuman kohdan ja siten paikan ääniabsorbenteille.

5. Heijastumiskohtien määritys piirustuksen avulla – piirustusmenetelmä

Peilin kanssa tehtävän kokeen lisäksi voit määrittää heijastumien kohdan myös piirustuksen avulla. Sitä varten tarvitset ainoastaan mittasuhteiltaan oikean rakennuskaavion tai piirustuksen huoneesta.

Tämän menetelmän selittämiseen käytämme kotiteatteria, josta heijastumiskohdat määritetään. Tässä käytämme seuraavaa pohjapiirustusta perustana:

Esitetyssä pohjapiirustuksessa on kotiteatterihuone, jossa on kolmen-istuttava sohva ja 7.1 kaiutinasennus. Selittääksemme nyt ensiheijastuskohtien määritykseen käytettävän piirustusmenetelmän tarkastelemme tässä esimerkissä vain etummaisia, violetteina näkyviä kaiuttimia, eli keskikaiutinta sekä vasenta ja oikeaa pääkaiutinta. Tätä periaatetta voidaan myöhemmin tietenkin soveltaa myös kaikkiin muihin huoneessa oleviin kaiuttimiin.

Kuten peilimenetelmässä myös piirustusmenetelmässä on tärkeää muistaa edellä mainittu äänen heijastumislaki, eli tulokulma on sama kuin heijastumiskulma. Tässä tapauksessa emme kuitenkaan määritä kulmaa tai heijastumiskohtia kokeellisesti, vaan piirtämällä, kuten nimikin sanoo. Miten toimimme tässä?

Ensinnäkin on samantekevää, teetkö piirustuksen paperille tai digitaalisesti tietokoneella. Tärkeää on vain, että piirustus on mittasuhteiltaan oikein niin, että pystyt myöhemmin siirtämään määrittämäsi heijastumiskohdat tarkasti.

Aloitamme nyt vasemmasta pääkaiuttimesta. Sijoita sen peilikuva ensin sille seinälle, josta haluat määrittää heijastumisen. Aloitamme tässäkin vasemmasta seinästä. Muutamissa kuvankäsittely- ja piirustusohjelmissa on peilaukseen tai heijastamiseen automaattinen toiminto. Muussa tapauksessa mittaa yksinkertaisesti kaiuttimen etäisyys seinään ja siirrä tämä mitta seinän toiselle puolelle. Tällä tavoin saat kuvitellun pisteen pohjapiirustuksen ulkopuolelle.

Vedä seuraavaksi apuviiva tästä seinän toisella puolella olevasta peilatusta kaiuttimesta kuuntelupaikkaan. Tässä esimerkissä aloitamme keskimmäisestä istumapaikasta sohvalla (tummansininen), eli pääistumapaikasta. Merkitse leikkauskohta, jossa apuviivasi leikkaa seinän.

Kun nyt seuraat piirtämällä äänen boksista seinään kulkemaa matkaa ja edelleen seinästä kuuntelupaikkaan, huomaat, että saat tarkassa kulmassa olevan viivan – tulokulma on sama kuin heijastumiskulma. Seinään merkitty piste on tällöin etsitty heijastumiskohta, ja siten sopiva paikka hankkimillesi aixFOAM-ääniabsorbenteille.

Toista tämän sitten kaikkien kaiuttimien kohdalla sekä vasemmasta että oikeasta seinästä. Tämän jälkeen piirustuksesi tulisi näyttää suunnilleen tältä:

5.1 Heijastumiskohtien priorisointi

Mitä aikaisemmin ääni osuu seinäpintaan, sitä enemmän energiaa siinä on. Siten myös sen heijastus on sitä voimakkaampaa. Siksi on tärkeää kohdistaa huomio ennen kaikkea niihin kohtiin, joihin kaiuttimista tuleva ääni ensin osuu. Seuraava järjestys on tämän kotiteatterin kohdalla toimiva:

  • 1. Vasen seinä vasemman kaiuttimen kohdalla ja oikea seinä oikean kaiuttimen kohdalla
  • 2. Molemmat seinät, keskikaiuttimesta lähtien
  • 3. Vasen seinä oikean kaiuttimen ollessa kyseessä ja oikea seinä vasemman kaiuttimen ollessa kyseessä

5.2 Useampien kuuntelupaikkojen tarkastelu

Piirustuksessamme määritimme ensin heijastumiskohdat vain kaiuttimien ja pääistumapaikan väliltä. Voit tietenkin toistaa menetelmän myös kotiteatterisi kaikkien muiden istumapaikkojen kohdalla.

Tällöin tulet oletettavasti huomaamaan, että saat varsinaisen viivojen sekamelskan. Päätös siitä, minne ääniabsorbentit asennetaan, ei varmaankaan helpotu siitä lainkaan. Huoneessa, kuten esimerkkimme kotiteatterissa, ratkaisevaa on akustiikan lisäksi myös viihtyisä ulkonäkö.

Suosittelemmekin siksi, että keskityt ääniabsorbenttien sijoittelussa pääheijastumiskohtiin (oranssit) – eli niihin, jotka koskevat keskimmäistä istumapaikkaa. Kuten huomaat kuvasta, katat tällä tavoin automaattisesti myös suurimman osan muista heijastumiskohdista (vihreät).

Absorbentit tulee ihannetapauksessa olla siten järjestettyinä, että pääheijastumiskohdat ovat suunnilleen ääniabsorbentin keskikohdassa. Korkeuden lähtökohtana absorbentti tulee sijoittaa keskikohtaan korvien korkeudelle.

5.3 Ensiheijastuksien määritys katosta piirtämällä

Ensiheijastuksien määritys katosta on piirtämällä hieman vaikeampaa, koska paperille tai yksinkertaisiin kuvankäsittely- ja piirustusohjelmiin saadaan vain kaksiulotteinen näkymä. Kuitenkin myös tätä esitystapaa voidaan käyttää perustana heijastumiskohtien etsinnässä.

Tällöin emme nyt tarkastele kotiteatteria ylhäältäpäin, vaan sivulta oikeassa mittakaavassa. Heijastumiskohdan määritämme piirtämällä kuten aikaisemminkin. Sen jälkeen siirrämme näin saadun pisteen jälleen takaisin pohjapiirustukseemme ja otamme tämän etäisyyden lähtöpisteeksi kattoabsorbenttien kiinnityksessä.

6. Edistyneemmille: Heijastumiskohtien löytäminen narumenetelmällä

Viimeinen heijastumiskohtien määritykseen käytettävä menetelmä, jonka haluamme esitellä sinulle, on niin sanottu narumenetelmä.

Myönnettäköön, että tämä menetelmä sopii ehkä enemmän kotiteatteriin paremmin perehtyneille tai hifi-ammattilaisille, jotka tietävät jo jotakin tilojen akustisesta mittauksesta. Täydellisyyden vuoksi haluamme kuitenkin selittää myös sen kotiteatterin esimerkkiämme käyttäen.

Narumenetelmän perustana käytämme akustista tilamittausta ja niin sanotun ETC -kaavion laatimista (Energy Time Curve / energia-aika-käyrä). Tätä varten on olemassa useita hyviä, myös ilmaisia ohjelmia kuten esimerkiksi REW.

Ohjelman oikein tapahtuvasta käytöstä ja mittauksen suorittamisesta löytyy kotiteatteria, äänitystä ja akustiikkaa koskevilta keskustelupalstoilta yksityiskohtaisia kuvauksia ja kommenttiketjuja, joten emme perehdy tässä siihen sen enempää.

Jotta narumenetelmää voi myöhemmin käyttää oikein, täytyy mittausmikrofonin olla kuuntelupaikassa, eli meidän esimerkissämme jälleen kotiteatterin keskimmäisessä istumapaikassa. Tämän jälkeen selvitetään mittauksen ja ETC -käyrän avulla, kuinka monen millisekunnin (ms) jälkeen ensimmäiset heijastukset osuvat kuuntelukohtaan.

Olettakaamme, että ensimmäiset heijastukset tulevat ETC:n mukaan 4 millisekunnin (ms) kuluttua kuuntelupaikkaamme. Mitä tämä tarkoittaa nyt heijastumiskohtien määrityksessä?

Äänennopeus on 343,2 m/s tai muunnettuna 0,342 m/ms. Tämä tarkoittaa siis, että ääni kulkee kotiteatterissamme 4 millisekunnissa ≈ 1,37 metrin matkan, ennen kuin se tulee kuuntelupaikkaamme. Tämän arvon tarvitsemme myöhemmin menetelmässä.

Ensiheijastumiskohtien määritykseen narumenetelmän avulla tarvitsemme hyvin pitkän narun. Narun toisen pään sidomme nyt kiinni keskimmäiseen istumapaikkaan (kuuntelupaikkaan). Tämän jälkeen vedämme narun kireälle siihen kaiuttimeen asti, jolle haluamme määrittää heijastumiskohdat – meidän tapauksessamme vasempaan – ja teemme tähän kohtaan solmun (1). Tämä matka kuvaa suoran äänen matkaa kaiuttimesta kuuntelupaikkaan.

Seuraavaksi tarvitsemme edellä sille matkalle laskemaamme arvoa, jonka ääni kulkee ajassa, kunnes ensimmäiset heijastukset osuvat kuuntelupaikkaamme – eli 1,37 m. Mittaamme nyt tämän matkan ensimmäisestä solmusta (1) aloittaen ja teemme tähän kohtaan toisen solmun (2).

Kiinnitämme nyt toisen solmun vasempaan kaiuttimeen ja vedämme löysänä olevan narun seinään kiinni. Kohta, jossa naru on täysin kireällä ja koskettaa seinää, on etsimämme ensiheijastuksen kohta.

Tämän mittauksen voimme nyt toistaa kaikille kaiuttimille vasemmasta seinästä, oikeasta seinästä sekä katosta. Saadut heijastumiskohdat voidaan merkitä esimerkiksi maalarinteipillä.

Samalla tavoin kuin piirustusmenetelmässä heijastumiskohdat voidaan määrittää nytkin kaikille kotiteatterin istumapaikoille. Mittaus ja ETC-käyrän laadinta on kuitenkin tehtävä aina uudelleen, koska kuuntelupaikka muuttuu. Sinun tulisi kuitenkin harkita, miten pitkälle tämä vaivannäkö enää kannattaa. Käytännössä riittää useimmiten, että pääistumapaikan heijastumiskohtiin kiinnitetään ääniabsorbentteja. Mutta tämä riippuu usein myös henkilökohtaisesta mausta ja akustiikan subjektiivisesta kokemuksesta.

Absorbentit asennetaan lopuksi korvien korkeudelle niin, että pääheijastumiskohdat ovat ääniabsorbenttien keskikohdassa.

7. Loppupäätelmä – Mitä ääniabsorbenttien asettelussa on otettava huomioon?

Huomaat, kuinka ääniabsorbenttien paikkaan vaikuttaa koko joukko eri tekijöitä. Aivan sama haluatko vaimentaa kaikki äänet (suoran/epäsuoran) tai vain häiritsevät heijastumat, suosittelemme toimimaan aixFOAM-ääniabsorbenttien asennuksessa aina pienissä askelissa. Valitse tärkeimmät kohdat: Mitkä melunlähteet häiritsevät eniten? Missä pääheijastumiskohdat (ensiheijastukset) ovat? Aloita mieluiten ensin pienellä määrällä akustiikkaelementtejä. Lisää niitä sitten kuulostelemalla, mikä alkaa tuntua omalta hyvänolon akustiikalta. Tämä ei säästä vain rahakukkaroasi, vaan estää myös luonnottoman ja liikaa vaimennetun akustiikan.

Vastaamme tietenkin mielellään myös maksuttomassa akustiikkaneuvonnassa kaikkiin sopivien aixFOAM-ääniabsorbenttien valintaa ja niiden asennusta koskeviin kysymyksiin. Ota yhteyttä puhelimella tai sähköpostilla ammattitaitoisiin aixFOAM-suunnittelijoihimme.

Klikkaa tästä siirtyäksesi sivun alkuun!
Tietoruutu

Ääniabsorbenttien asettelussa on ratkaisevaa, haluatko eristää melun kokonaan tai ainoastaan vaimentaa äänen määrättyjä osia (esim. heijastuksia).

Suoran äänen estäminen

Suoran äänen estämiseksi ääniabsorbentit tulee sijoittaa esteeksi suoraan äänenlähteeseen kulkevalle näkölinjalle ja mahdollisimman lähelle äänenlähdettä.

Heijastumiskohtien määritys ja käsittely

Häiritsevien äänenheijastumien ja erityisesti voimakkaiden ensiheijastuksien vaimentamiseksi on heijastumiskohtiin asennettava ääntä absorboivia elementtejä. Näiden kohtien määritykseen on olemassa erilaisia menetelmiä, esimerkiksi peilimenetelmä, piirustusmenetelmä tai narumenetelmä.

Askel askeleelta täydelliseen akustiikkaan

Ääniabsorbenttien asennuksessa kannattaa edetä askelittain ja häiritsevien heijastuksien ja melunlähteiden tärkeyden mukaan.

Tarvitsetko apua?
Yhteystiedot kysymyksiä varten

Soita meille tai lähetä meille sähköpostia. Ammattimaisten suunnittelijoidemme maksuttomassa neuvonnassa löydämme sinulle hyvän akustiikkaratkaisun.

+49 2403 / 83830 - 22
maanantai – perjantai
klo 8.00 – klo 17.00

sales@aixfoam.fi
päivittäin klo 00.00 – 24.00

aixFOAM Shop

Tutustu aixFOAM-verkkokauppaamme ja löydä sopiva äänieristys: Vähemmän melua ja parempi akustiikka suoraan valmistajalta saatavilla ääniabsorbenteilla.

Etsi äänieristys
Callcenter